Suomen Akatemian Eläinten toimijuus yhteiskunnassa: näkökulmia Suomesta 1890–2040 – hanke toteutetaan Turun yliopiston yleisen historian ja kansatieteen oppiaineissa. Hanke on alkanut 1.9.2014 ja päättyy 31.8.2018.

Eläimet ovat pitkään jääneet huomiotta yhteiskunnallisessa tutkimuksessa, vaikkakin ihmisen ja eläimen välinen yhteys on vuorovaikutuksellinen. Eläimet ovat tarjonneet ihmiselle ravintoa, työvoimaa, suojaa ja kumppanuutta jo tuhansia vuosia. Ihmisyhteisöt ovat muokkautuneet metsästyksen ja ruoanhankinnan tarkoitusperiä ajatellen, mutta myös suojautuakseen luonnonvoimilta ja uhkaavilta eläimiltä. Aivan yhtälailla on ihmisten läsnäolo muokannut eläinten käyttäytymistä. Yhdessä ihmiset, eläimet ja fyysinen ympäristö muodostavat kokonaisuuden, jossa jokainen toimija on monitahoisessa ja monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa.

Tutkimuksemme keskittyy ihmisen ja eläimen väliseen suhteeseen suomalaisessa yhteiskunnassa teollisella ja jälkiteollisella ajalla vuosina 1890–2040. Tutkimuksen keskiössä on ennen kaikkea eläinten toimijuus yhteiskunnassa. Tässä yhteydessä toimijuudella tarkoitetaan latourilaista näkemystä siitä että olennaista on tekojen vaikutus muihin toimijoihin.

Tarkastelukohteenamme ovat empiiriset tapaustutkimukset aina 1890-luvulta tulevaisuuteen 2040-luvulle saakka. Toimijoina yhteiskunnassa voivat olla yhtä hyvin lemmikit, kotieläimet kuin villieläimetkin. Tutkimuksissamme nousevat erityisesti esille kaupunkilemmikit, avustajaeläinten merkitys tulevaisuudessa, suomalaisten ikonisten villieläinten toimijuus sekä susien, koirien ja porojen välinen vuorovaikutus.

Humanistisen eläintutkimuksen tekeminen on haasteellista etenkin siksi, että tutkimusmateriaali on ihmislähtöistä ja eläinten merkitys on esitetty ihmisen silmien ja tulkintojen läpi. Eläimen toiseuden tutkimus on kuitenkin historian ja etnologian alalla luonnollista, sillä toiseuden tutkimisesta on aloilla jo pitkä perinne. Hankkeen yksi tärkeistä tehtävistä on myös luoda keinoja tutkia eläimen toimijuutta lähteiden ihmiskeskeisyydestä huolimatta. Tutkimuksissamme sovellamme metodeja sekä historian tutkimuksesta, etnologiasta että tulevaisuuksien tutkimuksesta.